Kolesterolia aivoille!
Tarvitsevatko aivot kolesterolia? Entä tyydyttynyttä rasvaa?
Seuraavaksi kun joku sanoo sinulle että aivot tarvitsevat ravinnon kolesterolia ja tyydyttynyttä rasvaa, muista tämä:
Aivosi tarvitsevat kolesterolia ja käyttävät sitä runsaasti. Kolesteroli on osa hermosolujen solukalvoja ja hermosäikeitä eristävää myeliiniä, ja sitä tarvitaan myös synapsien väliseen viestintään liittyvissä mekanismeissa.
Noin 25 % koko elimistön kolesterolista sijaitsee aivoissa, vaikka aivot muodostavat vain noin 2 % kehon painosta. Aivot kuitenkin valmistavat kolesterolinsa itse.
Astrosyytit ja hermosolut syntetisoivat kolesterolia veri-aivoesteen toisella puolella, ja terveissä aivoissa tämän esteen tiiviit soluliitokset estävät verenkierrossa olevan LDL-kolesterolin pääsyn aivoihin.
Itseasiassa jokainen elimistömme solu pystyy valmistamaan kolesterolia itse sen biosynteettisen väylän kautta, minkä vuoksi kolesteroli ei ole välttämätön ravintoaine eli sellainen mitä pitäisi saada ravinnosta.
Veren kolesterolin alentaminen ei siis vie aivoilta niiden tarvitsemaa kolesterolia.
Tästä on olemassa kiinnostavaa näyttöä: joillakin ihmisillä on syntymästään lähtien geneettisiä muunnoksia, joiden seurauksena heidän LDL-kolesterolinsa pysyy koko elämän ajan hyvin matalana. Heidän aivotoimintansa on normaali, ja heillä esiintyy keskimääräistä vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.
Meillä on myös runsaiden statiinitutkimusten vuoksi paljon dataa siitä että matala veren kolesterolitaso ei heikennä aivojen toimintaa. Statiinien käyttöönoton vuoksi kun on ollut pakko tutkia se että haittaavatko matalat kolesterolitasot aivoja.
Aivoilla on siis oma kolesterolinsaanti, jota ne säätelevät itsenäisesti.
Nyt tulee se supertärkeä pointti!
Se, mihin ruokavaliosi todellisuudessa vaikuttaa, ei siis ole suoraan aivojen kolesterolimäärä, vaan aivoja ylläpitävien verisuonten terveys.
Ja juuri siellä piilee riski.
Miksi veren LDL-kolesterolilla on merkitystä aivoille?
Vaikutusmekanismi toimii kahdella tavalla.
Liiallinen LDL-kolesteroli on yhteydessä suurempaan aivohalvausriskiin verisuonisairauksien kautta.
Lisäksi sen on havaittu olevan yhteydessä Alzheimerin taudin tyypillisiin patologisiin muutoksiin.
Näin ollen korkea LDL-kolesterolitaso voi vaikuttaa aivoihin sekä verisuoniston kautta että neurodegeneratiivista reittiä pitkin.
On tärkeää puhua täsmällisesti itse hiukkasista eikä pelkästään kolesterolin määrästä. LDL toimii kuljetushiukkasena, ja plakin muodostumiseen vaikuttaa erityisesti näiden veressä kiertävien LDL-hiukkasten määrä. Kun niiden määrä ylittää tietyn tason, niitä voi kertyä verisuonten seinämiin ja muodostaa plakkia, joka ahtauttaa sydäntä ja aivoja ruokkivia valtimoita.
Tämä on prosessi, joka liittyy sydäninfarkteihin, aivohalvauksiin ja verisuoniperäiseen dementiaan, eikä sitä voi tapahtua ilman näitä LDL-hiukkasia.
Tämä näyttö ei perustu vain yhteen tutkimukseen. Komissio hyödynsi yli miljoonan osallistujan kohorttitutkimuksia, Mendelin randomisaatioon perustuvia analyysejä sekä statiineja koskevia meta-analyysejä, joissa niiden käyttöön on yhdistetty pienempi dementiariski.
Tästä ilmiöstä on myös huomattavasti hienovaraisempi versio, jonka voimme nähdä vastaanotolla kauan ennen varsinaista diagnoosia.
Nelikymppiset ja viisikymppiset ihmiset saattavat tulla vastaanotolle kuvaillen, että heidän kykynsä pitää yksityiskohtia mielessä tai pysyä työssään mukana on alkanut heikentyä. Aivojen magneettikuvauksessa voidaan tällöin nähdä vähitellen lisääntyviä valkean aineen muutoksia.
Eli kyse ei ole aivohalvauksesta eikä dementiasta – vaan verisuonista, jotka ovat olleet vuosien ajan kuormituksen alaisina.
Muutaman vuoden välein kansainvälinen dementiatutkijoista koostuva asiantuntijakomissio julkaisee The Lancet -lehdessä päivitetyn katsauksen dementian riskitekijöistä.
Vuoden 2024 raportti oli järjestyksessään kolmas päivitys. Siinä aiempaan 12 riskitekijän listaan lisättiin kaksi uutta tekijää: korkea LDL-kolesteroli ja hoitamaton näön heikkeneminen. Näin riskitekijöiden kokonaismäärä nousi 14:ään.
Korkealle LDL-kolesterolille määritettiin 7 prosentin väestöön suhteutettu ehkäistävissä oleva osuus (population attributable fraction). Tämä tarkoittaa, että jos kohonnut LDL-kolesteroli voitaisiin kokonaan poistaa koko väestöstä, teoriassa noin 7 % dementiatapauksista voitaisiin ehkäistä.
Tämä on kuulon heikkenemisen kanssa suurin yksittäinen osuus kaikista raportin riskitekijöistä. Kun kaikki 14 riskitekijää lasketaan yhteen, niiden yhteenlaskettu osuus on nyt 45 %, kun vuoden 2020 raportissa vastaava luku oli 40 %.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että väestöön suhteutettu ehkäistävissä oleva osuus ei ole henkilökohtainen ennuste. Se on koko väestön tasolla tehty arvio, joka olettaa, että riskitekijä on syy-yhteydessä dementiaan ja että se voidaan poistaa kokonaan – kumpikaan oletus ei ole käytännössä täysin realistinen.
Se kuitenkin kertoo, missä suurimmat mahdollisuudet dementian ehkäisemiseen saattavat olla. Ja vuoden 2024 raportin myötä LDL-kolesteroli on nyt tämän listan kärkipäässä.
Joten seuraavaksi kun vastaasi tulee tämä yksi ravitsemukseen liittyvistä sitkeimmin elävistä hyvinvointiväitteistä: ”Aivosi koostuvat rasvasta, joten sinun pitäisi syödä enemmän rasvaa” niin muista että siihen liittyy myös toinen väärinkäsitys: oletus siitä, että aivoissa oleva rasva olisi samaa rasvaa kuin elimistöön muualle varastoitunut rasva.
Näin ei ole.
Aivojen rasva on rakenteellista rasvaa. Se on osa solukalvoja ja hermosäikeitä eristävää myeliiniä, ja aivosolut valmistavat sitä itse.
Ainoat rasvat, jotka läpäisevät veri-aivoesteen merkittävässä määrin ja pääsevät keskushermostoon, ovat pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot.
Ne ovat elimistölle aidosti välttämättömiä, koska aivot eivät pysty valmistamaan niitä itse.
Näitä omega-3-rasvahappoja saadaan esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä, levistä ja rasvaisesta kalasta – ei voista, ei kermasta, ei pihvistä. Eikä kananmunista.
Tutkimusnäyttö ja tieto aivoista on siis selvää. Voi, pihvi ja kerma ovat riskitekijä aivoille, eivät hyviä rasvoja joita aivosi “tarvitsevat”.
Mitkä rasvat nostavat LDL-kolesterolia ja mitkä laskevat sitä?
Keho ei käsittele kaikkia rasvoja samalla tavalla, ja juuri siksi ravitsemusohjeet ovat voineet tuntua ristiriitaisilta. Kolmella rasvatyypillä on tässä merkitystä.
Tyydyttyneet rasvat lisäävät veressä olevien LDL-hiukkasten määrää. Niitä saadaan pääasiassa lihasta ja maitotuotteista sekä kahdesta runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä kasviöljystä: kookos- ja palmuöljystä. Niitä on runsaasti myös kaupallisissa leivonnaisissa. Myös siipikarja ansaitsee maininnan, sillä se on useimmissa ruokavalioissa yllättävän merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde – yksinkertaisesti siksi, että sitä syödään paljon.
Transrasvat nostavat LDL:ää vielä enemmän. Niitä esiintyy osittain hydrogenoiduissa öljyissä, joissakin leivontarasvoissa sekä jälleen kaupallisissa leivonnaisissa ja friteeratuissa ruoissa.
Tyydyttymättömät rasvat puolestaan laskevat LDL:ää. Näitä saadaan esimerkiksi oliiviöljystä, muista kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta sekä haluttaessa rasvaisesta kalasta.
Tätä on tutkittu erittäin suuressa määrässä hyvin kontrolloiduissa tutkimuksissa viimeisen sadan vuoden aikana, ja tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla vähentää sydäninfarkteja ja aivohalvauksia. Ravitsemustieteessä tämä on suunnilleen niin vakiintunut asia kuin olla voi.
Miten voit siis laskea tehokkaasti LDL-kolesteroliasi?
Eliminoi tai ainakin vähennä transrasvoja ja tyydyttyneitä rasvoja. Eli poista prosessoidut transrasvoja sisältävät ruuat, minimoi tai eliminoi kokonaan eläinperäinen ravinto, jätä kookos- sekä palmuöljy pois.
Lisää ruokavalioosi avokadot, siemenet (varsinkin chiat ja pellavansiemenet) ja pähkinät. Ja jos käytät ruokaöljyjä valitse oliiviöljy tai laadukas siemenöljy.
Lisää ruokavalioosi kuituja syömällä runsaasti kasviksia. Kuitu kuljettaa ylimääräistä kolesterolia kehosta pois. Tämänkin saat Kaunistavassa supersmuutissa tehokkaasti ja helposti!
Lyhyesti:
Aivoissasi on noin 25 % koko elimistösi kolesterolista, ja aivot valmistavat tämän kolesterolin itse veri-aivoesteen toisella puolella. Ne eivät ota LDL-kolesterolia verenkierrosta eikä ravinnosta saatava kolesteroli läpäise veriaivoestettä. Eli toisin sanoen kananmunien syöminen ei ruoki aivoja niin sanotusti hyvällä kolesterolilla.
Korkea veren LDL-kolesterolitaso ei myöskään ”ruoki” aivoja. Tämä tarkoittaa sitä että tyydyttyneestä rasvasta, eli siitä pihvistä tai kermasta ja voista, syntynyt veren korkea kolesteroliarvo ei auta aivoja mitenkään. Tosiasiassa jopa päinvastoin.
Vuoden 2024 Lancet Commission -raportissa keski-iän kohonnut LDL-kolesterolitaso luokitellaan dementian riskitekijäksi, ja sen arvioidaan liittyvän noin 7 prosenttiin dementiatapauksista.
Tyydyttyneet rasvat ja transrasvat nostavat LDL-kolesterolia, kun taas tyydyttymättömät rasvat ja ravintokuitu alentavat sitä.
Toivon että tämä auttaa sinua taas hyvinvointimaailman hämmennyksessä kohti selkeämpää ymmärrystä siitä mikä meille on hyväksi ja terveyttä edistävää.
Kaunistava painottaa kasvipohjaisten omegoiden saamista hyvin tärkeänä. Jotta me saamme ne runsaina, ne pitää ottaa tehokkaalla tavalla. Sen me teemme Kaunistavassa supersmuutissa! Ja mikä tärkeintä, jotta noiden rasvahappojen konvertoituminen olisi mahdollisimman tehokasta, me jätämme KOKONAAN pois kaiken eläinperäisen rasvan.
Lähteitä:
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(24)01296-0/abstract
https://www.neurology.org/doi/10.1212/WN9.0000000000000062
https://academic.oup.com/eurjpc/article/29/5/804/6454065
https://www.nature.com/articles/s41398-020-0822-x